-->
KORKEIMMALLE OIKEUDELLE
Asia: Valituslupahakemus ja valitus törkeää kunnianloukkausta ym. koskevassa asiassa.
Päätös: Turun hovioikeus 26.6.2009
Tuomio 1613
Dnro R 08/1921
Muutoksenhakija:
Seppo Olavi Lehto
Asiamies ja prosessiosoite:
OTK Harri Vuorinen
Lakitoimisto HARRI VUORINEN
Lapintie 9 A 3
33100 TAMPERE
puh. 03-214 9991
040-8408 176
email harri.pyry@pp.nic.fi
I MUUTOKSENHAKULUPA
Hakijalle on myönnettävä muutoksenhakulupa korkeimpaan oikeuteen ja asia on ratkaistava muutosvaatimuksesta ilmenevällä tavalla.
Muutoksenhakuluvan perusteet:
Asiassa tulee myöntää muutoksenhakulupa seuraavilla perusteilla:
1. Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi asia on käsiteltävä korkeimmassa oikeudessa.
2. Muutoksenhaulle on painava syy, sillä oikeudenmukaisuus ei asiassa ole toteutunut.
Muutoksenhakulupaa koskevan pyynnön perustelut:
Hakijaa on kohdeltu lain edessä epätasa-arvoisesti prosessin ajan aina siitä lähtien, kun hänen tekemänsä rikostutkintapyynnön osalta asiassa syyttäjä teki 27.9.2005 syyttämättäjättämispäätökseen.
A ASIAN KÄSITTELYN KULKU
1. Asian tausta ja sen politisoiminen
Poliisille on aikoinaan tullut tietoon internetissä levitettyä blogi-kirjoittelua, joka on koskenut mm. henkilöitä, joiden taholta Seppo Lehto on kokenut kärsineensä eräässä omassa aikaisemmassa oikeudenkäynnissänsä epätasa-arvoista kohtelua. Lehto on tämän oikeudenkäynnin aikana mm. skannannut itseänsä koskevaa oikeudenkäyntiaineistoa omille nettisivustoillensa. Lisäksi Lehto on selostanut kokemansa vääryyden mainiten selkeästi myös prosessissa viranomaisen puolelta olleiden syyttäjien, oikeuden puheenjohtajan ja muiden henkilöiden nimet. Kysymyksessä on tuolloin ollut asianmukaisesta kirjoittelusta omassa asiassansa julkisesta oikeudenkäyntiaineistosta.
Sittemmin joku tuntemattomaksi jäänyt henkilö on tehnyt internettiin useiden eri henkilöiden nimissä blogi-sivustoja, joiden sisältö on ollut tökeröä ja törkeätä. Sivustoja on tehty mm. tässä oikeudenkäynnissä asianomistajina olleiden syyttäjien ja oikeudenpuheenjohtajan sekä kansanedustajien nimissä. Itse sivut on olleet sellaisia, että katsoja pystyy välittömästi toteamaan sivustot väärennöksiksi, ei siis sivuston nimihenkilön ylläpitämäksi. Sivustojen tyylin perusteella sekoitettavuuden vaaraa ei ole olemassa.
Poliisi on alkanut tutkia asiaa ja poliittisen painoarvon asialle laski pääministeri Matti Vanhanen mm. Nelosen uutisissa syksyllä 2006 antamassaan haastattelussa, jonka kuva-aineiston perusteella syylliseksi epäillyksi oli jo löydetty päämieheni Lehto. Asia sai tämän avauksen myötä omaa substanssiansa suuremman merkityksen, mikä myös näkyy sekä syyksilukemisessa että myös rangaistuksen erittäin poikkeavassa ankaruudessa.
Tältä osalta totean, että jo esitutkinnassa on lueteltu yli 30 sivustoa, joiden väitettiin olleen syytteessä luetellun mukaisia sisällöltänsä, mutta vain osa niistä johti syytteeseen. Hovioikeuden tuomion jälkeen on ilmennyt, että esitutkinnassa väitetty Seppo Lehdon tekemiksi epäilty aineisto on todennäköisesti suurimmalta osaltaan asiaan kuulumatonta aineistoa. Tältä osin viittaan turkulaisen kaupunginvaltuutetun ja entisen kansanedustaja ehdokkaan, puoluejohtaja Olavi Mäenpään kirjeeseen ( liite 1) valtakunnansyyttäjän virastolle, jossa todetaan häneltä hovioikeuden tuomion johdosta suljetun blogisivuston, joka ei ole edes ollut ”väärennetty”. Kyseinen sivusto on lukumääräisesti kulkenut tutkinnassa vaikka se on ollut Mäenpään itse ylläpitämä laillinen ja väärentämätön sivusto. Koko tutkinta ja oikeuden käsittely on ollut yhtä leväperäistä ja Seppo Lehdon tuomitsemiseen tähtäävää ja tarkoitushakuista, mitä todistaa väärien sivujen sulkeminen ja myös se, että tuomio on ollut langettava, vaikka Lehdon tietokoneelta ei ole löydetty mitään sivustoilla ollutta tekstiaineistoa. Esitutkinnassa Lehdolta takavarikoidusta kryptaamattomasta tietokoneesta löytyi useiden kymmenien tuhansien kuvien joukosta osa ( muutama kymmenen ) samoista julkisessa levityksessä olleista kuvista, mitä löytyi Lehdon tekemiksi väitetyiltä blogisivuilta. Asia oli edellä kerrotulla tavalla saanut myös poliittista lisäarvoa, jolloin oikeudenmukaisen kohtelun vaatimuksesta tingittiin Lehdon ja kanssasyytetyn Hxxx:n oikeusturvan kustannuksella.
2. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot
Käräjäoikeus totesi Seppo Lehdon syylliseksi väitettyihin tekoihin. Yksisyiskohtiin enempää puuttumatta totean, että ainakaan oikeudessa kuultu nettiradiossa levitetyksi väitetty osa ei sisältänyt minkään rikoksen tunnusmerkistön täyttävää aineistoa. Korkeinaan hyvän maun rajat onnistuttiin kyseisessä aineistossa rikkomaan huonon huumorin nimissä, mutta siitä ei oikeusvaltiossa voida ihmisiä tuomita.
Seppo Lehdolta takavarikoidusta hänen käyttämästään ainoasta tietokoneesta löytyi muutama kymmenen kuvaa, jota esiintyi myös syyteaineistosta. Syyte perustui tuhansiin kirjoitettuihin sivuihin, josta edes pienintä pätkää ei Lehdolta löytynyt. Sitä ei löytynyt siitä yksinkertaisesta syystä, että Lehto ei ole ollut kyseisen aineiston kanssa missään tekemisissä. Lehto on aikaisemmin julkaisut muualla, mm- nettisivuillansa aineistoa, joka on koskenut hänen aikaisempaa oikeusprosessia, josta on kuka hyvänsä pahantahtoinen henkilö voinut ottaa asianomistajina esiintyneiden henkilöiden nimiä syyteaineistossa esitetyn materiaalin laatimiseen.
Lisäksi totean, että hovioikeudessa ilmeni ensimmäistä kertaa se, että kanssa syytetty Hxxxn tietokonetta ei kyetty avaamaan kryptauksen vuoksi. Koska Lehdon koneelta ei ole löytynyt mitään syytteitä tukevaa tekstiaineistoa, jää tämän vuoksi järkevän epäilyksen piiriin poikkeuksellisen vahvasti se, että Lehto ei ole ollut missään tekemisessä syytteiden tueksi esitetyn tekstiaineiston kanssa. Lehto on siis todennäköisemmin syytön kuin syyllinen.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hovioikeus ei myöskään perustellut tuomiotansa millään tavalla, vaikka mm. siellä kuultu asianomistaja Sylvain Kipre tinki huomattavasti totuudessa pysymisen vaatimuksesta.
Totean, että Kipren 10.8.2005 Lehtoon kohdistaman hyökkäyksen johdosta Kiprelle määrättiin lähestymiskielto Lehdon suojaksi.
3. Tuomion ankaruudesta
Seppo Lehdolle tuomittiin asiassa ehdoton vankeusrangaistus. Tuomio on ankaruudessaan erittäin poikkeava, vaikka Lehto on aikaisemmin tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen kunnianloukkausrikoksesta. Totean, että kyseisessä tuomiossa asianomistajana oli mm. Sylvain Kipre, jonka kyky pysyä väitteissään totuuden rajoissa osoittautui myös tämän jutun hovioikeuskäsittelyn aikana hyvin puutteeliseksi. Kipre väitti mm. olleensa Lehdon väitetyn toiminnan vuoksi psyykkisesti toimintakyvytön, mutta samaan aikaan opiskelleensa kuitenkin eräässä yhdysvaltalaisessa yliopistossa filosofian tohtoriksi ja Englannin Oxfordissa sijaitsevassa yliopistossa luonnontieteiden kandidaatiksi. Nämä kummatkin samaan aikaan, kun hän luki Skotlannissa merikapteenin tutkintoa ja teki Tampereen yliopistossa väitöskirjatöitänsä. Oikeuden ei pitäisi oikeutetussa sokeudessaan sulkea myöskään korviansa ja antaa tämän vaikuttaa ratkaisunsa sisältöön.
Lehdon saama ehdoton vankeusrangaistus on ymmärtääkseni Suomen oikeushistoriassa ainoa ja siksi poikkeuksellisen ankara. Kun katsoo Lehdon tekemiksi väitettyjen sivujen laatua ja sisältöä, ei ne tökeryydessään millään voi olla sekoitettavissa kenenkään henkilön itsensä ylläpitämiksi. Hurjimmissa itsekritiikin purkauksissaankaan ei kukaan valele itseänsä henkisellä ulosteella, kuten Lehdon tekemiksi väitetyt sivut tekivät. Sekoitettavuuden vaaraa ei ole ollut ja siksi sivujen loukkaavuuskin on erittäin kysymyksenalaista. Tämän vuoksi valittu rangaistuslaji ja ankaruusaste ei ole oikeudenmukaisessa suhteessa väitetystä teosta ilmenevään syyllisyydeen ja vahingollisuuteen. Tämä koskee myös vahingonkorvauksien määrää.
B. TASA-ARVOISUUDEN TAKAAVAT LAIT, SOPIMUKSET JA SEKUNDÄÄRISET OIKEUSLÄHTEET
1 ) Suomen perustuslain 6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
2 ) Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.
c ) Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
7 artikla
Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
30. artikla
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
C. SEPPO LEHDON TASA-ARVOINEN KOHTELU TÄSSÄ ASIASSA
Jo esitutkinnasta lähtien Seppo Lehdolta on konkludenttisesti kielletty ne oikeudet, mitä kaikilla muilla kansalaisilla ja ihmisillä vastaavissa tilanteissa on. Häntä on alusta asti käsitelty häirikkönä, jolla on ollut aikaisempia riitoja mm. Kipren kanssa.
Koko käsittelyketjun ajan on viranomaiset olettaneet, että Lehto on syyllinen asiassa. Tämän poikkeavan näkökulman on mahdollistanut poikkeuksellinen asianomistajaluettelo ja jutun jo ennalta saama poliittinen painoarvo. Järjestelmä vaati ennakkotapausta ja Lehto on aktiivisena toisinajattelijana ollut suotuisa epäilyksen kohde järjestelmän profiloitumisen osoittamiseksi.
Lehto ei siis ole saanut oikeudenmukaista ja puolueetonta oikeudenkäyntiä asiassa ja hänen epämääräisillä perusteilla saamansa tuomio on ollut erittäin ankara ja vallitsevasta oikeuskäytännöstä poikkeava. Erään asiantuntijan mielestä tällaisia tuomioita jaetaan maissa, joissa oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuus ovat länsimaiseen oikeuskäsitykseen verrattuna alkeellisella tasolla.
II MUUTOKSENHAKU
Hovioikeuden päätöstä on muutettava seuraavasti:
1) Lehto vastaan nostetutut syytteet on hylättävä.
2) Lehdon maksettavaksi tuomitut vahigonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulut on kumottava.
3) Toissijaisesti tuomio on muutettava sakoksi tai ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi.
Perustelut: Uudistan kunnioittavasti kaikki aikaisemmin käräjäoikeudelle ja hovioikeuteen muutosvaatimuksen tueksi esitetyt perustelut. Näiden osalta toistaminen on turhaa, sillä ne käyvät ilmi hovioikeuteen osoitetusta muutoksenhakukirjelmästä.
Jos korkein oikeus asian myöhemmän käsittelyn yhteydessä edellyttää muutosperusteiden kirjaamista korkeimmalle oikeudelle erikseen, tulemme sen tekemään pyydettäessä.
Asiallisen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaaminen kaikille asianosaisille on oikeusvaltioksi itsensä lukevassa Suomessakin sellainen koko yhteiskuntaa ylläpitävä perusperiaate, että siitä luopuminen edes vähäiseksi katsottavissa asioissa vääristää oikeuslaitoksen tehtäväkentän arpajaisiin verrattavaksi toiminnaksi, jossa oikeuden toteutuminen on sattumanvaraisista tekijöistä kiinni. Tällöin vuosisataisen kehityksen muovaamat oikeudenmukaisuuteen tähtäävät lait muuttuvat merkityksettömäksi makulatuuriksi ja kansalaiset menettävät luottamuksensa puolueettomaan ja riippumattomaan tuomioistuinlaitokseen.
Yksi edellä mainitusta periaatteesta poikkeava tahra riittää langettamaan epäilyksen varjon koko tuomioistuintoiminnalle. Tämän jälkiseuraamuksena kansalaisten luottamukseen perustuva uskottavuus tuomioistuinlaitoksemme kykyyn toimia lakien soveltajana kärsii enemmän kuin perusteellisen oikeudenkäynnin takaaminen kussakin yksittäistapauksessa aiheuttaisi kustannuksia. Oikeudenmukaisuuden toteuttamista ei pidä eikä saa mitata vaivannäön määrässä, sillä varsinaisessa toiminnassa aiheettomasti säästetyt ponnistukset moninkertaistuvat tahraantunutta kilpeä uudelleen kiillotettaessa.
Edellä kerrotuilla perusteilla asiassa on hakijalle myönnettävä muutoksenhakulupa ja asia on ratkaistava muutosvaatimuksesta ilmenevällä tavalla.
Tampere 25.8.2009
Harri Vuorinen
OTK
Tampere
LIITTEET Valtakirja
Olavi Mäenpään kirje valtakunnan syyttäjänvirastolle
lasku
